torstai 5. kesäkuuta 2014

Hiukset on naisen kruunu. Prinsessasta kuningattareksi.








Pienenä miulla oli pitkät vaaleat luonnonkiharat hiukset, jotka ulottuivat alaselkään, niitä aina juhliin letiteltiin ja laiteltiin. Oikee rinsessatucca, joka sekin jossain vaiheessa jäi kampaamon lattialle, kun alettiin olla iso tyttö. (sori en nyt löytäny teille söpöilykuvaa, kuva-albumit taitaa olla hyvässä jemmassa varastossa)
Yläasteella sain värjäyttää ensimmäisen kerran hiukset. Luonnonkihara maantien vaaleanharmaa hiuspehkoni onkin siitä eteenpäin kokenut jos minkälaista hiustyyliä. Ensin isosiskoni hoiti leikkaamiset ja värjäilyt, asuinpaikkani muututtua muualle oli jotennii helpompi nirhiä itse saksilla ja sotkea wc hiusvärillä, mitä nyt sillon tällön oon käyny siskon käsittelyssä. Kuitenkin lähes tulkoon aina oon leikannu ite ohtatuccani.








Etuhiukset, ne on ollu miulla jossain muodossa jo tosi pitkään, siitä on vaa tullu se oma juttu. Töissä on helppo vetästä tucca ponnarille/sykerölle ja etuhiukset pienelle tuutille/tortulle. Oon miä monesti miettiny josko kasvattais otsiksen pois, mut sit on kahtonu vahempia kuvia vuodelta nakki ja pysyttäytyny tutussa ja turvallisessa. 


Hiustenlaiton suheen oon ollu aiemmin laiska, yrittäny mennä vissii helpoimman kautta. Mutta pikkuhiljaa haluu oppii uusia kampauksia ja kahtella ideoita netistä, nyt kun kerta tätä pituuttakin alkaa hiuksissa olemaan. En kovin montaa kertaa muista et oisin kihartanu hiuksiani, mutta näköjää seki päivä koitti :D No harjoitus tekee mestariksi ja onneksi sitten on sellaisia ihania ystäviä, jotka auttaa ja antaa vinkkejä <3


Kokeilemalla ja hutilyöntien kautta se oma tyyli löytyy, rohkeesti vaa kokeilemaan uutta tyliä, jos entinen tympii. 
Miekii oon ollu joskus nuori, heh heh, ja tyhmempiäkii juttuja kokeillu. Mutta onpahan sitten mummona muistoja, et tuollastakii pitäny kokeilla.



Ihanaa kesää kaikille <3

- Minnie von Stripes - 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti